Kenkien sisäänajoa

Pari ensimmäistä lenkkiä on uusilla kengillä tehty!

Aivan ensimmäisenä tein huomion, että ne istuvat kuin sukka. Eli todella hyvin. Eivät hierrä mistään, vaan tuntuvat jalkaan tosi hyviltä. Nuo vanhat Asicsit hiersivät alkuaikoina joka lenkillä haavan kantapään yläosaan, ja taisinpa sitten hetken aikaa teippailla laastareita jalkoihin valmiiksi jo ennen lenkkiä. Ei mitään sellaista ongelmaa näillä.

Ensimmäisellä lenkillä (lyhyt 4 kilometrin pk) tuli vähän tuntemuksia vasemman jalan ulkosyrjään. En tiedä moittiko se mahdollisesti erilaista kenkää, erilaista jalan asentoa (kai asento kengässä on erilainen, kun ei ole pronaatiotukea?) vai mitä. Tuntemuksia, sanon siksi, että ei jalka varsinaisesti ollut kipeä, eikä siihen sattunut. Jalan ulkosyrjä vain ikäänkuin ilmoitti olemassaolostaan. Eikä jalka ole oirellut lenkin jälkeenkään.

Tänään juoksin vk-lenkin. Mietin pitkään juoksisinko tunnin pk:n, vai vähän vauhdikkaammin. Lopulta sää teki ratkaisun puolestani. Kaamea tuuli ja vesisade eivät houkutelleet höntsäilemään ja katselemaan maisemia. Niinpä päätin alku- ja loppuhölkkien välissä pinkaista 5 kilometriä reippaasti. The faster you run, the sooner you finish. Ensimmäinen kilometri olikin pelkkää tuskaa, kun juoksin vastatuuleen. Hitain kilometri olikin. Loput ekasta puolikkaasta olivat hieman helpompia, mutta vastatuulta riitti. Toisen puolikkaan juoksinkin sitten kotiinpäin, välillä olikin myötätuulta yli sallitun rajojen. ;) Loppuajaksi tuli 31.02, eli taisi olla reippain vitoseni ikinä! Toisille varmaan tuo on ihan peruspk-vauhtia, mutta minä tulen vielä hiljaa perässä. Tosin edistystä tapahtuu, pikkuhiljaa. Taisi ensimmäinen vitoseni koskaan mennä lähelle 40 minuuttia, vaikka juoksinkin minkä jaksoin. Nyt jäi vielä varaakin.

Tuon vitosen jälkeen muistin, että ai juu, jalassahan on uudet kengät! Ei mitään tuntemuksia, sopivat vallan mainiosti reippaaseen menoon nuo. Olen tainnut löytää oikein hyvän parin. :)